Asiakaskokemuksia! 17.3.2017
Treenaamisen iloa etsimässä
”Kuule, oon kyllä tulossa – mutta on ollut ihan kauhea päivä!”
”Okei, mennään päivän tasolla. Nähdään pian!”
” Kävelen halki kaupungin Eteläespan Fibacolle. Avaan oven ja huomaan, että hälinä on melkoinen, kun sali on täynnä kouluttautumassa olevia tulevia ohjaajia ja heidän koeohjattaviaan. Mietin hetken päivän hässäkkää töissä ja olen jo kääntyä niiltä seisovilta takaisin, mutta itsenikin yllättäen ohitan oman epämukavuustilani ja menen pukuhuoneen puolelle vaihtamaan vaatteet. Tunnin treenin jälkeen tuntuu taivaalliselta. Olo on kuin uudella ihmisellä ja työpäivän kiire ja ärsytys on tipotiessään.
Tämä esimerkki kertoo ehkä sen, mikä ohjaajassani Tuomaksessa on parasta. Tilanteen, tunne- ja energiatason hieno oivaltaminen ja sen mukaan tilanteeseen meneminen.
Kuka treenaa?
54-vuotias, anestesiasairaanhoitaja. Työ on epäsäännöllistä kolmivuorotyötä ja sen lisäksi rikkonaista arkea sotkee nk. varallaolo, jolloin kotona ollaan päivystyspuhelimen päässä ja soitosta 30 minuutin kuluessa työpaikalla. Työ on antoisaa, vaihtelevaa, usein miten hektistäkin eikä herpaantuminen hetkeksikään ei ole mahdollista.
Liikunta on kuulunut koko aikuiseen ikään varsin vaihtelevasti. Välillä on ON, sitten taas Off ja joskus pitkiäkin aikoja sohvaperunoiden olohuoneessa. Liikuntaharrastukset ovat olleet pääosin kuntosalia ja ryhmäliikuntaa, yhtä lailla spinningiä kuin joogaakin. Urotekoihin kuuluu vuonna 2007 juostu Helsinki City Marathon – unelma jo nuorilta vuosilta, jonka suorittaminen vei isoimman nälän juoksemisesta. Tiedä häntä – ehkä vielä joskus? Aktiivinen golfin pelaaja vuodesta 2002, noin 50 kierrosta kesässä, nykyisin tasoituksella 16.
Miksi treenaa?
Nyt takana on jälleen (liian) pitkä laiska kausi, jona aikana liikunta on jäänyt vähäiseksi, käytännössä kokonaan pois. Liikunnan uudelleen aloittaminen on jäänyt jo useamman kerran vain aikomukseksi, vaikka kroppa viestittääkin alituiseen siitä, että jo pelkästään työstä ja epäsäännöllisestä työajasta selviytyminen vaatii yhä vain parempaa pohjakuntoa. Lisäksi harjoittelemattomuus keski-ikään tultaessa on tehnyt myös kepposensa ennen niin hyvin liikkuvalle ja joustavalle vartalolle. Lihaskireys ja niveljäykkyys, rautakankimainen olo ärsyttää ja harmillinen tosiasia on se, että kasaanpainuva olemus hankaloittaa elämää ja ylettymistä ihan peruskorkeudellakin oleviin asioihin. Liikkumattomuus on myös tuonut keskivartaloon liiallista pyöreyttä, joka entisestään vaikeuttaa liikkumista, liikkuvuutta ja vartalon hallintaa eikä myöskään edesauta jaksamista.
Sain joululahjaksi 10 treenikerran sarjan ja aloitin vuoden vaihteessa treenit Fibacolla Tuomaksen kanssa. Meidän oli aika helppo aloittaa treenaaminen yhdessä, koska tunnemme toisemme jo neljän vuoden takaa. Tuolloin treenasin Tuomaksen kanssa 1,5 kuukauden tiukan treenijakson golf-pilottiryhmässä ja sen jälkeen olemme treenanneet muutaman useamman kerran jakson yhdessä.
Nyt olemme tavanneet vuodenvaihteesta lähtien kerran viikossa ja sen lisäksi olen käynyt salilla tai tehnyt kotitreenin pari kertaa viikossa. Olen ehdottomasti löytämässä treenaamisen ilon tämän myötä uudelleen ja jo nyt tunnen voivani paremmin ja jaksavani enemmän.
Tuomas
Tuomas tuntee minut ja tietää hyvin myös huonot puoleni. Hän osaa tyylillä ja taidolla motivoida minut yrittämään enemmän kuin mihin itse uskonkaan kykeneväni. Tuomaksen kanssa treenaaminen ei koskaan ole ryppyotsaisen vakavaa ja treeni tehdään aina päivän kunnon mukaan – kuitenkin niin, että päivästä otetaan sen hetken maksimaalinen hyöty irti. Tuomas kehuu varauksetta silloin kun siihen on aihetta ja osaa myös rakentavan palautteen taidon. Treenikerrat ovat mielenkiintoisen vaihtelevat ja ne ovat sopiva kombinaatio valmistavia liikkeitä ja liikkuvuutta sekä sykettä nostavaa ”rääkkiä”. ”
– Sari Pyhälä, anestesiahoitaja
