Kesä – Paikka lunastaa odotukset

Aika lunastaa valmentajan odotukset ja kehittää heikkouksia. Vai erottua joukosta kehittämällä vahvuuksia erottuaksesi vielä enemmän?

 

”Aerobisen sekä anaerobisen kynnyksen on oltava riittävällä tasolla, jotta jaksaa pelata täyden kauden 50-80 peliä ja pudotuspelit päälle. Tässä sinulle porkkana kesäksi.”

 

Tuttu mantra, jonka jokainen lätkäpelaaja on kuullut valmentajan suusta ennen kesän harjoituskautta. Ollaan rehellisiä, tuo kirottu lause on ihan totta, mutta koskeeko se jokaista? Henkilökohtainen urheilullisuuden vastuu ja sen tunnistaminen on nöyrästi oppia tiedostamaan omat heikkoudet ja vahvuudet. Joukkueurheilussa tavoite on voittaa joukkueena, mutta joukkue koostuu yksilöistä, voittava joukkue koostuu huippu-urheilijoista, jotka kantavat oman vastuunsa kehityksestä kesän sekä pelikauden aikana. Valmentajat ovat se tuki ja turva, jotka ohjaavat tämän jälkeen sinulle oppeja kehittää itseäsi valikoidulla polullanne kohti huippua.

 

 

Pelaajia mitataan tänä päivänä erilaisin testein joukkueissa niin jäällä kun sen ulkopuolella ja niistä kerätään dataa enemmän kuin koskaan. Valmentajat ovat heränneet progression seuraamiseen niin lajisuoritteissa kuin punttisalilla. Silti pääosin kesällä pyritään kehittämään pelkkiä fyysisiä ominaisuuksia.

 

Tästä päästään porkkanaan, mikä unohtuu tästä joukkueen kollektiivisesta tavoitteesta kehittää laajalti eri fyysisiä ominaisuuksia mahdollisimman paljon. Palveleeko tämä jokaista yksilöä? Nostan vielä yhden esimerkin suurennuslasin alle jo niiltä ajoilta, kun itse pelasin kilpakiekkoa. Joukkueista löytyy aina se kourallinen pelaajia, jotka suoriutuvat testeistä kiitettävin arvosanoin, mutta pelilliset taidot jäävät vähintään tyydyttävälle tasolle. Painotan, en halua leimata kovaa harjoittelevia, jotka korvaavat asenteellansa taitotasonsa, mutta onko tässä nyt sitten loppujen lopuksi järkeä? Pelitaidoltaan heikommat pelaajat harjoittavat fyysiset ominaisuudet ihan piikkiin, vaikka tarve olisi kehittää lajitaitoa. Miksi ei, joukkueessa pitää olla myös ajokoiran lailla karvaavia pelaajia, joiden kunto ei lopu kesken alivoiman ihan yhtälailla kuin mahtavan taitotason omaavia taiteilijoita, jotka ei koskaan missaa läpiajoa.

 

 

Fiksusti suunnitellussa kesäohjelmassa pystymme kehittämään eri ominaisuuksia mutta meidän pitää urheilijan kanssa päättää prioriteetit. On mahdollista kehittää lajitaitotasoja ja peruskuntoa samaan aikaan, kuten on myös mahdollista harjoittaa lajitaitoja sekä maksimivoimaa samanaikaisesti. Älä siis tyydy treenaamaan oksennuksen maku suussa kesällä, koska niin vaan nyt tehdään. Tunnista omat heikkoudet ja vahvuudet sekä mieti seuraavaa haluamaasi steppiä, mitä se vaatisi ja ota yhteyttä valmentajaan, jonka kanssa rakennatte sinulle tarvittavan rungon harjoitusohjelmaasi ja lähdette kehittämään joko vahvuuksiasi tai heikkouksiasi.

 

-Roope Matilainen, Conditioning & Performance Coach