Miten työhyvinvointiin voi vaikuttaa?

Työhyvinvointi on käsitteenä valtavan laaja, mutta valitettavan yleisesti se supistetaan työterveyteen sekä turvallisuuteen, vaikka vaikuttavia tekijöitä on hurjasti enemmän. Työnantaja, yrityksen prosessit, yhteisö, johtaminen ja työympäristö, sekä työntekijä yksilönä, kaikki vaikuttavat osaltaan työpaikalla koettuun hyvin- tai pahoinvointisuuteen. Vaikkakin suurin osa näistä tekijöistä on johdon ohjattavissa, niiden vaikutus yksilötasolla tulisi tiedostaa. Yksittäisellä työntekijällä on toki vaikutusta yrityksen toimintamalleihin, mutta suurin vaikutusvalta hänellä on omia resursseja koskevissa asioissa, niin fyysisissä kuin henkisissä.

 

Terveyteen, hyvinvointiin ja toimintakykyyn voidaan vaikuttaa erilaisilla toimenpiteillä. Nämä tulisi aloittaa siitä, että työturvallisuus, terveys ja kuormitusta koskevat henkiset sekä fyysiset osa-alueet on otettu työpaikalla huomioon. Näiden asioiden lomassa tulisi myös keskittyä siihen, että työntekijöiden fyysiset ominaisuudet pysyvät kunnossa ja tukevat edellä mainittuja asioita. Tällä saralla pääseekin loistamaan omat kollegani liikunnan ja terveydenhuollon eri ammattikunnista.

 

Fibacolla vastikään toteutettua työhyvinvointi-projektia tarkasteltiin opinnäytetyön muodossa, joka antoi mahdollisuuden tutkia vaikuttavuutta tarkemmin. Projektin tulokset osoittivat, että työnantajan tarjoamilla palveluilla voidaan positiivisesti vaikuttaa yksilöiden terveyteen. Projekti kesti kaksi kuukautta, jonka aikana osallistujilta kerättiin numeraalista sekä laadullista dataa, jotta saimme kattavan kuvan palvelujen vaikuttavuudesta. Projektin osallistujat saivat yksilövalmennusta, joka sisälsi voimaharjoittelua, liikkuvuusharjoittelua, sekä aerobista liikuntaa. Osallistujat saivat myös ravintoneuvontaa sekä yksilölliset liikuntaohjeet jokaisen omiin tarpeisiin. 

 

Kerätty data osoittaa, että pienelläkin panoksella yksilöiden hyvinvointia voidaan parantaa työnantajan toimesta. Valmennus paransi osallistujien minäpystyvyyttä, sekä vähensi koettuja kipuja. Positiivisia muutoksia havaittiin myös mm. voimatasoissa, liikkuvuudessa, liikkumismäärässä, syömiskäyttäytymisessä sekä asenteissa liikuntaa kohtaan. 

 

Tehdyt havainnot siis ehdottavat, että oikein kohdennetuilla työhyvinvoinnin toimenpiteillä voi olla merkittäviä positiivisia vaikutuksia työntekijöihin. Nämä tekijät vaikuttavat loppupeleissä myös koko organisaation hyvinvointiin, kulttuuriin sekä menestykseen.

 

Tulevaisuudessa työhyvinvoinnille on kysyntää nopealla tahdilla muuttuvien työolosuhteiden takia. Moniammatillinen apujoukko pystyy tukemaan yhteisön hyvinvointia kokonaisvaltaisesti, sekä vaikuttavasti. Työhyvinvoinnissa tärkeintä on kohdentaa toimenpiteet työpaikalla havaittuihin ongelmakohtiin, kuunnella työntekijöiden toiveita sekä saada mukaan henkilöt, jotka tarvitsevat eniten tukea.

 

Yrityksen tärkein pääoma on ihmiset, joihin kuuluu asiakkaiden lisäksi myös henkilöstö. Pidetäänhän työntekijöistä huolta.

 

– Oona Hytti, fysiikkavalmentaja, Liikunnanohjaaja (AMK)