Rohkene kokeilla uusia lajeja

Kävimme viime viikolla työporukan kanssa pelaamassa Padelia. Itselläni ensimmäisestä Padel kokeilusta oli jo yli 10 vuotta aikaa, mutta laji on viime aikoina kasvanut huimasti. Lajin pariin on löytänyt monta uutta harrastajaa ja myös uusia harrastustiloja on perustettu. Syitä lajin yleistymiselle voi olla monia, mutta mielestäni hienointa on se, että monet ovat löytäneet itselleen lajista uuden mielekkään tavan liikkua. Voimme usein omata tiettyjä ennakko-oletuksia uusia liikuntamuotoja kohtaan. Joskus voimme kuitenkin iloksemme huomata olleemme väärässä, kun lähdemme avoimin mielin kokeilemaan uutta. Milloin olet itse viimeksi kokeillut jotain sinulle uutta liikuntalajia?

 

 

Vaikka olen itse yleensä suhtautunut erittäin avoimesti ja kokeilunhaluisesti uusiin liikuntalajeihin, niin olen huomannut monta kertaa, että tietyt ennakko-oletukset eri lajeja kohtaan ovat muuttuneet. Yhtenä esimerkkinä muutamien vuosien takaa pyöräily. Pyöräily ei kuulunut omiin liikuntasuosikkeihin, eikä pyörälenkille lähteminen houkutellut millään lailla. Eräänä kesänä lähdin tuttavaporukan innostamana kauhunsekaisin tuntein pidemmälle pyöräreissulle lainapyörällä. Reissun myötä huomasin, että kun on hyvä pyörä alla ja hyvää seuraa matkassa, niin pyöräilyhän rupesi tuntumaan aika kivalta. Negatiivisuus pyöräilyä kohtaan oli johtunut lähinnä huonosta pyörästä. Siitä sitten kuukauden päästä marssin pyöräliikkeeseen ostamaan itselleni uuden pyörän.

 

 

Toisena esimerkkinä siitä miten ennakko-oletukset voivat pettää mainittakoon golf, johon tutustuin viime keväänä. Kavereiden innostamana lähdin Green Card -kurssille mukaan, mutta ajatus mielessä oli, että tämä laji ei varmasti ole minua varten. Lähinnä oli kiva lähteä kokeilemaan millaisesta lajista on kyse, jotta voisi halutessaan lähteä joskus kavereiden mukana pelaamaan. Laji vei kuitenkin mennessään ja tällä hetkellä suuri osa ylimääräisestä vapaa-ajasta tulee vietettyä golfkentällä.

 

 

Jottei jäisi kuva, että kaikki lajikokeilut ovat olleet suuria silmiä avaavia kokemuksia niin yhtenä päinvastaisena kokemuksena voisin mainita juoksun. Omat juoksulenkit voi laskea lähestulkoon yhden käden sormilla, enkä ole koskaan saanut juoksemisesta mitään suurta liikunnallista nautintoa. Viime vuonna taas eräässä porukassa oli tarkoitus lähteä juoksemaan 15km juoksu. Ajattelin käydä harjoittelemassa ja valmistamassa kroppaa tuota suoritusta varten koska edellisistä juoksukilometreistä oli jo useampi vuosi, eikä niitä hirveästi muutenkaan ollut. Kävin kuuden viikon ajan kerran viikossa juoksemassa koko ajan matkaa hieman nostaen. Monien juoksijoiden mainitsema Runner´s High jäi kuitenkin löytymättä. Voi olla, että pitkäjänteisemmän harjoittelun kautta se joskus tulisi vastaan. Kuitenkin 15km juoksu meni hyvin hyvässä seurassa, mutta sen jälkeen ei ole meikäläistä lenkillä näkynyt.

 

Eri ihmisiä motivoivat eri asiat. Tämän jutun myötä on varmasti käynyt ilmi, että itse lähden helposti porukan mukana kokeilemaan uusia haasteita ja hyvä seura tekee lähestulkoon lajista kuin lajista itselle mielekästä. Joku toinen voi taas syttyä eniten siitä, kun pääsee yksin metsään juoksemaan tai melomaan hiljaisuudessa keskelle merta. Tärkeintä on, että löytää itselleen mielekkään tavan liikkua ja pitää huolta kunnostaan ja terveydestään. On ymmärrettävää, ettei kaikista lajeista voi tykätä, mutta suosittelen olemaan avoin ja ennakkoluuloton uusia lajeja ja liikuntakokeiluja kohtaan, koska välillä saattaa yllättyä ja löytää uusia innostavia liikuntaharrastuksia pysyväksi osaksi omaa arkea.

 

– Iiris Ruokonen, fysioterapeutti